Saturday, October 8, 2011

My heart is beating like a jungle drum

A cool video from Inspired by Iceland. The song Jungle Drum is from the Icelandic singer Emiliana Torrini.  I love this song, so original.

The true Icelandic weather

Täällä ilmat muuttuvat hetkessä suuntaan ja toiseen.  Myrskytuulet on olleet aivan toista luokkaa kuin mihin koti-Suomessa on tottunut, enää en ihan herkästi taida valittaa kotona tuulesta. :) Ja koska sää täällä on usein vähintäänkin haastava, ei sen anneta juuri haitata jokapäiväistä elämää, niin ihmiset kuin eläimetkin ovat tottuneet siihen. Ainakin täällä maaseudulla. Viime viikolla (jolloin myös kuvasin tämän videon) haettiin ratsain lampaita vähän kauempaa laitumelta ja tuuli oli niin kova, että ihan tosissaan sai pelätä lähdetäänkö hevosen kanssa sen mukana. Myös pukeutumisella on tietysti suuri merkitys ulkonaollessa, kunnon sadepuku pelastaa paljon.





The Icelandic weather can be somewhat challenging at times. They are really not kidding when they have a warning of "strong gale wind, more than 20 m/s" in the weather forecast. I shot this video last week on a day that we were gathering some sheep from the further fields on horseback. Aaaalmost flew away with the horse!

Life after tours

Viimeisiä päiviä Islannissa! Nyt kun kesän pitkät vaellukset on ohi on täällä keskitytty enemmän kouluttamaan nuoria hevosia. Ratsastetaan usein kolmekin hevosta päivässä. Hienoa huomata kuinka nopeita oppimaan nämä issikkanuorukaiset ovat. Osa ei tosin ole enää niin nuoria, mutta muuten vaan vähän hankalampia tapauksia, joita ei ole vielä otettu turistikäyttöön. Hiljaa hyvä tulee. Alla vähän kuvia näistä lapsukaisista. :)





Now after the summers long riding tours are over we have been focusing more on training the young horses. Amazing to see how quick they learn new things! Above some pictures of these youngsters. :)

Friday, September 30, 2011

Sightseeing - Gullfoss & Geysir

Viime viikolla valittiin kaunis aurinkoinen päivä ja lähdettiin katsomaan melko lähellä olevia turistikohteita, Gullfossin vesiputousta ja geysirien kotia, Haukadalurin kuumien lähteiden aluetta.
 

Jo matkalla täytyi kaivaa kamera esiin kun Langjökul -jäätikkö näyttäytyi harvinaisen selvästi, kuvassa siis vaalea alue vuorten takana.



Gullfoss ("kultainen putous") oli vaikuttava! Valtavat vesimassat saivat aikaan melkoisen kohinan, ja putouksen aiheuttama vesisumu tuli kauas vastaan.

  
Nimensä kaikille maailman "geysireille" antanut alkuperäinen Geysir ei nykyisin enää suihkua kuten tässä kuvassa oleva Strokkur. Myös se alkuperäinen sijaitsee tällä samalla kuumien lähteiden alueella. Aina 5-10 minuutin välein kuuma vesi purkautuu räjähdysmäisesti kymmenien metrien korkeuteen. Aika mahtava tunne seistä vieressä kun kuuma vesi räjähtää maan alta!
Veteen piti tietenkin käydä uittamassa sormiaan, ja olihan se ihan kiehuvaa vaikkei heti uskoisi! Ruska alkaa olla täällä nyt kauneimmillaan, ennen kuin kovat tuulet jo puhaltavat kuivat lehdet pois..
We picked a nice sunny day and went on a sightseeing trip to visit the closeby (a one hour drive from Steinsholt) tourist attractions of Gullfoss and Geysir. What an amazing feeling to stand next to a watery hole in the ground that every five to ten minutes explodes itself tens of meters up to the skies! Iceland, you never cease to take my breath away with these nature wonders of yours!

Sunday, September 18, 2011

Réttir

Réttir on jokasyksyinen tapahtuma, jossa kootaan kesän vuorilla vapaana laiduntaneet lampaat takaisin kotitiloilleen. Tapahtuma on hyvin perinteikäs, ja yleensä koko perhe aina pienimpiä myöten osallistuu. Tämä monivaiheinen tapahtuma kestää yleensä noin viikon verran, koska lampaat kulkevat pitkän matkan ylängön vuorilta. Lampaat paimennetaan isona laumana ratsain, kovakuntoisimmat paimentavat lampaita kuulemma myös juosten!


Yllä olevassa kuvassa lampaat ovat kulkeneet monta päivää ja ovat jo lähellä kotia. Tässä lampaat (n. kolme tuhatta lammasta yhteensä) ajetaan erottelupaikalle, jossa ne korvamerkkien perusteella erotellaan ja siirretään käsin lohkoihin (joita on joka tilalla omansa).



Hevoset odottelivat rauhassa laiduntaen. Paikalle saavuttiin siis tietenkin ratsain. ;)


Tässä Steinsholtin lampaat jo siirrettyinä omaan lohkoonsa. Lampaiden pyydystäminen ja kuljettaminen käsin oli aivan oma lajinsa, josta itsekin pääsin alun jälkeen vähän jyvälle. Sarvista kiinni, lammas jalkojen väliin ja menoksi! Ei ollut aina ihan niin yksinkertaista kuin voisi luulla. Lampaat laittavat hanttiin minkä ehtivät ja seurauksena olikin mustelmien peittämät reidet! :D


Sitten ollaan jo omien lampaiden (n. 100 kpl) kanssa matkalla kohti kotitilaa. Jaottelupaikalta kotiin oli peltojen poikki noin viiden kilometrin matka. Meillä oli mukana ryhmä tanskalaisia agronomeiksi opiskelevia nuoria, varmasti hieno kokemus heillekin! Ratsailla ollessa minä keskityin siis lähinnä paimentamaan lampaiden sijaan turisteja. :)


Vielä seuraavana päivänä käytiin toisella jaottelupaikalla keräämässä oman alueen muutama (lue satakunta) "karkulaislammas". Kokonaisuudessaan tämä tapahtuma oli mahtava kokemus, yhteishenki paikan päällä oli mieletön. Lampaiden jaottelun lomassa nautittiin juomia, ja päivän päätteeksi laulettiin perinteisiä yhteislauluja. Illalla juhlallisuudet senkun jatkuivat, ja nuoret (minä mukaanlukien) kokoontuivat juomaan ja tanssimaan livemusiikin tahdissa Réttarball nimiseen tapahtumaan. Hauskaa oli!

Icelandic Réttir is the annual sheep round-up, where the sheep are gathered from the highlands back to their home farms. This traditional event was an amazing experience not just for me, but also for the group of Danish agronomist students who went with us. There are many phases in réttir, starting from riding up to the highlands and ending to the separation of the sheep according to their ear marks. All in all a fun event where people have such a good spirit!

Sunday, September 11, 2011

Birta og Kisa

Hevosten lisäksi täältä löytyy lampaita, koira ja tallikissa. Lampaat majailevat vielä toistaiseksi kauempana vuorilla, mutta ensi perjantaina koittaa Réttir, lampaiden kokoaminen takaisin kotiin. Pääsen myös itse osallistumaan lampaiden hakuun ratsain, joten tästä lisää tuonnempana.

Kultainennoutajanarttu Birta pitää huolen ettei Steinsholtin mäelle pääse kukaan varkain, haukunta paljastaa tulijat jo kaukaa. Kiltti Birta kulkee mukana myös vaelluksilla, niin lyhyillä kuin pitkilläkin.



Tallikissan virkaa toimittaa kissa, jonka nimi on kisu: Kisa islanniksi. :) Tämä ihanan lempeä nuori neiti on mitä pitkäpinnaisin kissaksi; perheen 2-vuotias saa nostella häntä(ä) melkein miten päin vaan ja kissa ei ole moksiskaan. Kisu löytyy usein tallista nukkumassa heinäkasan päällä.


Besides the horses in Steinsholt you can also find sheep, a dog and a stable cat. The dog, Birta, is a gentle and obediant golden retriever that goes with us on the horse tours too. Her main occupation at home is to let us know when we are having some visitors. :) The stable cat is called a cat, Kisa in Icelandic. I think she has the world's longest nerves for a cat! The two year old boy can do almost anything with her and she won't say a word. What a nice young lady.

Next week it's time for the big sheep herding, Réttir! We go and get the sheep back home from the mountains, on horseback of course. ;)

Friday, September 2, 2011

Hestaferð

Tämän kesän viimeiseltä kuuden päivän vaellukselta kotiuduttiin eilen. Sään suhteen oltiin tällä(kin) kertaa erittäin onnekkaita, vain pari pientä sadekuuroa pääsi yllättämään. Useimmat tosin varustautuivat sadevaattein jo pelkän tuulen takia, se tekee ilman välillä todella kylmäksi. Tällä reissulla mukana oli kahdeksanhenkinen tanskalaisryhmä, ja vapaita hevosiakin oli siten mukana vähän vähemmän (36 hevosta, jos oikein muistan :)).


  


 Áfangagil - a cosy old time house was our accommodation on the second day


 Lepohetki siellä jossain...





 "Etten vaan unohdu kyydistä" :)


Haki - one of my favourite horses <3

The last long riding tour for this summer is now over. All in all it was a very succesfull trip, we were really lucky with the weather and people had a lot of fun! This time it was a smaller group of tourists so we didn't have quite as many free horses with us than we did on the last trip. I am slowly starting to get to know the horses a bit more, even have a few favourites already. :)